Täällä länsi-Norjassa vallitseva lauhkea meri-ilmasto on hyvin sateinen. Atlantilla muodostuvat matalapaineet tuovat sadepilviä ja kovia tuulia rannikolle. Vuotuinen sademäärä on 2 000 mm, vertailuna Helsingissä keskimäärin 655 mm.
Golf-virran ansiosta talvet ovat leutoja, lumettomia ja maa routaantuu harvoin. Viimeinen "pullonkaulavuosi", jolloin paljon kasveja paleltui Arboretumissa, oli vuonna 2010, jolloin maa oli roudassa kolme kuukautta, eikä lunta ollut lainkaan. Milde kuuluu Bergenin kaupunkiin ja on Helsingin kanssa samalla leveyspiirillä.
Työyhteisö on kansainvälinen, norjalaisten lisäksi on työntekijöitä Serbiasta, Saksasta, Makedoniasta, Tsekeistä ja Suomesta. Aivan jokainen ei osaa norjaa, joten työkielenä on myös englanti, minulla myös suomi kun työskentelin kahdestaan suomalaisen kanssa. Ilmapiiri on rento ja ystävällinen.
Ensimmäisenä työpäivänä tapasin kaikki työkaverit ja ylipuutarhuri Mladen perehdytti työ-ja sosiaalitiloihin, palo- ja turvallisuusmääräyksiin jne. Työpäivät alkavat klo 7.30 ja päättyvät klo 15.00. Aamupäivällä pieni kahvitauko, klo 11.30 on ruokatauko joka kestää 20 minuuttia. Työpäivät aloitetaan yhteisellä kokoontumisella lounastiloissa. Keskustellaan kuka tekee mitäkin ja mitä koneita kukin ottaa käyttöönsä. Harjoitteluaikani on jaettu kolmeen osaan, työskentelen kasvitieteellisessä puutarhassa, arboretumissa sekä kasvihuoneissa.
 |
Rhododendron -lajikokoelmassa on 300 eri lajia.
|
Arboretumin Rhododendron kokoelmat ovat pohjoismaiden suurimmat. Maalaji täällä on turvemaa, joka on ihanteellista happaman maan kasveille. Terhi-puutarhuri esitteli aluksi Rhododendron- kokoelman ja kertoi rekisteröintijärjestelmästä. Poistimme Rhododenroneista kuolleita oksia ja väärässä paikassa kasvavia pienehköjä kasveja ja istutimme tilalle oikean lajisia. Puistossa liikutaan Gator-merkkisellä pienellä lavallisella sähköautolla.
Siementen kerääminen ja käsittely on tärkeä osa arboretumin toimintaa. Sorvarinpensaan, Euonymus macropterus siemenistä osa oli jo kerättävissä.
 |
| Sorvarinpensaan siemenkotia. |
 |
| Hyötykasvipuutarha. |
Kasviteteellisen puutarhan puolella aloitin työskentelyn sen hyötykasvipuutarhassa. Kun sade syövyttää kulkuväyliin uria, niitä lapioidaan ja harataan tasaisiksi. Syyskesällä kasvit ovat jo kasvaneet suuriksi, joten niitä siistitään leikkaamalla. Kitkentää. Hannu-puutarhurin kanssa kylvimme myös mikrovihanneksia; auringonkukkaa, punajuurta ja parsakaalia. Ideana on, että kasvusto syödään pieninä taimina, lehtinä. Yleinen kiinnostus hyötykasvien kasvattamiseen kotipuutarhoissa on viimevuosina lisääntynyt Norjassa nuorten aikuisten keskuudessa.
Viikinkipuutarhassa kasvaa kasveja jotka ovat olleet käytössä jo viikinkiajalla; yrttejä, vihanneksia, hedelmiä ja pähkinöitä, oluen panoon liittyviä kasveja, värjäämiseen liittyviä kasveja sekä kasveja joista on saatu tekstiilikuituja.
Hugelkulttuurin mukaan rakennetun kohopenkin päällä kasvaa monivuotisia kasviksia. Penkki on rakennettu puun runkojen ja oksien päälle jotka kompostoituvat vähitellen ja luovuttavat ravinteita päällä kasvaville kasveille. Kasvukauden aikana kasvien juurelle silputaan kasvijätettä katteeksi ja ravinteeksi.
 |
| Syötäviä hyötykasveja; maksaruohoa, kehäkukkia ja lehtikaalia. |
