Englanti, Lamberhurst, Scotney Castle - puutarhuri vol.1

Tervehdys!
Olen toisen vuoden opiskelija Keudan Mäntsälän Saaren toimipisteestä. Puutarhatalouden perustutkinto ja puutarhurin titteli on tavoitteissa keväällä 2019.
Kun opiskelun aloitusvuonna esiteltiin mahdollisuus lähteä kansainväliseen vaihtoon työssäoppimisjakson aikana Erasmus+-rahoituksen tukemana, innostin heti asiasta ja suuntakin oli alusta saakka selvillä: Brittein saaret!
Suunnitelmana oli alusta alkaen, että kv-vaihtojakso sijoittuisi toisen opiskeluvuoden alkuun elokuulle, jolloin olisin jo ehtinyt olla työssäoppimassa Suomessa touko-, kesä- ja heinäkuun ajan. Aloin kyselemään opettajien mahdollisia yhteyksiä Englannin suuntaan samantien kv-infotilaisuuden jälkeen lokakuussa 2017 ja huomasin nopeasti, että siinä suunnassa ei paljon yhteyksiä ollut. Kyselin myös koulun muita yhteyksiä kv-yhteyshenkilö Suvilta, yksi mahdollinen välittäjäorganisaatio olisi ollut Irlannissa, mutta kohteesta siellä ei ollut mitään tietoa. Päätin siis jatkaa omatoimista sähköpostittelua ja kaikkien tuttujen ja puolituttujen kontaktieni hyväksikäyttöä paikan löytämiseksi. Kaikkeen tähän menee yllättävän paljon aikaa ja joulukuun lopussa kun aloin saada kiinni ihmisiä, jotka asioista minua kiinnostavissa paikoissa (kuten RHS:n puistot) päättivät, oli tulevan vuoden paikat tai suunnitelmat jo päätetty. Olin jo menettämässä toivoni hyvän ja kiinnostavan paikan suhteen kun kouluumme opettajaksi tullut Andi Skotlannista antoi maaliskuun alussa vielä pari vinkkiä, josta voisin kysellä. Toinen yhteystieto oli National Trust, säätiö, joka hallinnoi ja ylläpitää erilaisia luonnonkohteita ja kulttuurikohteita ympäri Brittein saaria. Nettisivulla surffatessani huomasin, että noin 70 kilometriä Lontoosta kaakkoon sijaitseva Scotney Castle etsi vapaaehtoisia työntekijöitä puutarhatiimiinsä. Laitoin siis viestiä senior gardener Sarah Gainesille ja kysyin, onko heillä mahdollista ottaa opiskelija heille töihin elokuussa ja hoitaa myös kaikki työssäoppimisen ja arvioinnin vaatimat kuviot. Sarah vastasi, että elokuu on heille kiireinen kuukausi ja he mielellään ottavat minut sinne töihin ja opastuksen ja työt hoidetaan puutarhurien kanssa tiimeissä, joten homma on hoidossa.
Yksi hyvä puoli Scotney castlessa oli myös se, että siellä on oma asuntola, jossa vapaaehtoiset voivat majoittautua ilmaiseksi.
Siitä alkoivat paperihommat, joita Suvi Järvenpäässä hoiti enemmän kuin kiitettävällä tavalla ja antoi minulle selvät ohjeet, mitä milloinkin pitää täyttää. Samalla kyselin Sarahilta sähköpostitse käytännön asioista ja vinkkejä niin matkalle kuin myös oleskeluni ajaksi. Näin ollen niin paperiasiat kuin käytännön järjestelytkin olivat tehtyinä jo huhtikuun lopussa, kun kotimaan työssäoppimisjaksomme alkoi.
Elokuun alussa sitten koitti aika lähteä matkaan!
Olin itse ostanut lentoliput ja junalipun Lontoosta Wadhurstiin, josta Sarah nouti minut ja vei asuntolaan ja esitteli paikkoja ja kertoi, missä minun pitää seuraavana aamuna töihin ilmoittautua.
Tästä siis alkoi neljän viikon  antoisa harjoittelujakso, josta voitte lukea tarkemmin blogissa: puutarhurinlinnareissuenglantiin.blogspot.com

Brumunddal, Norja - puutarhamyymälä Hageland

Olen harjoittelussa Brumunddalissa puutarhamyymälässä nimeltä Hageland.

Harjoittelupaikkani Puutarhamyymälä Hageland

Hageland oli nappivalinta vaihtopaikaksi! Sen omistaa pariskunta ja henkilökunta on kansainvälinen. On hollantilainen, islantilainen, skotlantilainen, puolalainen...ja tietysti myös norjalaisia töissä. Kaikki puhuvat enemmän tai vähemmän hyvin englantia. Norjaa puhuvat kaikki työntekijät sujuvasti ja jos saavat valita, puhuvat mieluummin norjaa kuin englantia.

Puutarhamyymälä on iso ja hyvin organisoitu. Kaupassa on kukkasidontapuoli, sisustustarvikkeita, pihakalusteita, viherkasveja, ruukkuja ja ulkona kesäkukkia, perennoita ja puita. Toivoin pääseväni mahdollisimman laajasti näkemään myymälän töitä ja niinpä olen sitonut kimppuja, tehnyt asetelmia, pessyt pöytiä, hinnoitellut viherkasveja ja tehnyt istutuksia.

Suomi saisi ottaa mallia Norjasta siivouksessa ja hinnoittelussa!

Täällä pestään lattia kloriitilla joka viikko ja moppi menee (kone)pesuun käytön jälkeen!

Siivoukseen ja kassanlaskentaan yms. on varattu puoli tuntia aikaa sulkemisen jälkeen.

Jokainen siivoaa omat jälkensä ja sen lisäksi myymälässä on ”yleistyömies”, joka avustaa mm. kukkien kanssa, esim. pesee ruukkuja ja vie roskat.

Kukat ja kimput ovat viileähuoneessa ja varastokukille on iso kylmiö.

Suomeen verrattuna erilaista on, että valmiskimppujen lisäksi on valmisasetelmia. Kimppujakin tehdään erilaisia ja erikokoisia, eikä aina niitä samoja "myyntikimppuja". Kimput myös pakataan eri tavalla (avopakettiin). Erona on myös, että jokaiseen kimppuun, asetelmaan, viherkasviin ja tavaraan laitetaan hintalappu. Isossa myymälässä hinnoiteltavaa riittää, floristi hinnoittelee kimput, viherkasveista vastaava viherkasvit jne.

Työpaidat ja takit sai työpaikan puolesta. Housut ja kengät täytyi olla omat. Kumpparit tai gore-tex-kengät tulivat tarpeeseen pihakasvien kanssa työskenneltäessä.

Suomi saisi ottaa mallia Hagelandista myös asenteessa. Jos on kyllästynyt virheiden tuijotteluun ja ainaiseen marmatukseen, niin tänne vaihtoon! Täällä saa kehuja ja kannustusta! Täällä nähdään mikä menee hyvin ja tarvittaessa autetaan! Ihanaa on myös, että työpaikan ilmapiiri on hyvä!

Kassalla en ole työskennellyt, koska en puhu norjaa. Asiakaspalvelu on myös jäänyt vähäiseksi norjan taidon puuttumisen vuoksi. Mikäli asiakas on osannut englantia tai jos olen ymmärtänyt hänen norjaansa, olen vastannut hänen kysymyksiinsä sen verran kuin olen osannut tai ohjannut hänet toisen työntekijän luo.

Työaikoihin olen saanut vaikuttaa itse, mikä sekin on mukava.

Pari kertaa on venynyt ylitöiksi, jolloin olen lähtenyt seuraavana päivänä aiemmin. Ylitöistä olisi toki saanut myös kieltäytyä.

Brumunddal

Brumunddal on pikkukaupunki noin 100km Oslosta pohjoiseen.

Puutarhakoulu Vea sijaitsee Moelvissa, joka on vielä pienempi kaupunki noin 20km Brumunddalista.

Lähimmät isommat kaupungit ovat Hamar ja Lillehammer.

Brumunddal on juuri sitä mitä toivoinkin: rauhallinen ja eloisa pikkupaikkakunta kauniissa maisemissa! Ympärillä on vuoret, jotka muistuttavat Lapin tuntureita ja rantana on Norjan suurin järvi Mjosa.

Kaikki on sujunut todella hyvin. Alku oli varsin helppo: Oslon lentokentältä (Oslo-Gardemoen) pääsee junalla suoraan Brumunddaliin (ja myös Moelviin). Vaihtokoulun kv-koordinaattori Dorte on hyvin avulias ja tuli jopa juna-asemalle vastaan ja ajoi minut majapaikkaani. Kävimme yhdessä myös tutustumassa työharjoittelupaikkaani ja moikkaamassa uusia työkavereitani.

Dorte oli myös jopa suunnitellut ohjelmaa minulle, kirjoittanut ylös tapahtumia, jotka saattaisivat kiinnostaa minua ja oli valmis viemään minut museokierrokselle Lillehammerissa.

Millaisia ovat Brumunddal ja lähiseudut?

Brumunddal sopii ihmiselle, joka viihtyy pikkukaupungin hiljaiselossa. Täällä on vain vähän asukkaita (8000), mutta täältä löytyy silti kaikki peruspalvelut. On ruokakaupat, Lindex, Kappahl, Jysk...ja vähän myös liikkeitä, mitä ei Suomesta löydy.

Juna kulkee tunnin välein, bussit useammin.

Itse Brumunddalissa on vähän nähtävyyksiä. Maailman korkein puukerrostalo tänne tosin ollaan kyllä parhaillaan rakentamassa. Moderni kerrostalo, erona vain, että puusta tehty.

Suomesta poiketen Norjan maaseutu on eläväistä. Täällä on paljon pieniä farmeja. Lampaat käyskentelevät vapaana vuorilla ja joskus lehmätkin. Vuorille kannattaakin ehdottomasti mennä! Vaikka ne ovat täällä tuntureita, eikä teräväreunaisia vuoria, niin maisemat ovat silti mielettömät!

Hamar ja Lillehammer ovat myös vierailun arvoisia nättejä pikkukaupunkeja! :)

Lillehammer on mielenkiintoisesti rakennettu vuoren rinteeseen.

Kulttuuri

Norjan ja Suomen kulttuuri ovat suhteellisen lähellä toisiaan.

Eroja toki löytyy. Norjalaiset ovat hymyileväisempiä, avoimempia, spontaanimpia kuin suomalaiset. Small talk on yleistä. Nimiä käytetään myös enemmän kuin Suomessa, tyyliin ”Hei Lasse!”

Ulkonäköön (mukaanlukien niin vaatetuksen kuin puutarhankin), panostetaan enemmän kuin Suomessa. Plastiikkakirurgia on kuulemma yleistymään päin. 

Norja on rikas maa ja se näkyy mm.siinä, että julkiset tilat, kuten vessat ovat siistejä, tiet hyviä ja julkinen liikenne pelittää.

Pyöräily on ehdottomasti norjalaisten suosiossa. Vuorilla (maastossa) pyöräilijöitä näkyy myös. Vuorilla kulkee kilometrien mittainen pyöräreittikin.

Ulkoilu on norjalaisille tärkeää ja urheilu- tai vaellustarvikekauppoja näkee paljon. Tavallista on myös ajaa autolla vuorille käveleskelemään.

Vuodenajat ovat Norjassa kiva juttu! Täällä puhutaan siitä, miten ihanasti voi syksyn haistaa ja miten kaunista ruska on. En ole kuullut valituksia "kohta ne loskakelit tulee" enkä siitä, miten se kirkasvalolamppu on kohta pakko kaivaa kaapista, kun kaamosmasennus iskee.

Kieli

Norjassa on paljon murteita, jonka hyvänä puolena on, että he ymmärtävät helposti muita pohjoismaisia kielitä. Huonona puolena on, että norjalaisten kesken on myös murre-eroista johtuen ymmärrysvaikeuksia.

Norjalaiset ymmärtävät puhumaani ruotsia. Ongelmaa on tullut siinä, että kun he puhuvat norjaa takaisin, en välttämättä saa selvää. Myös perussanastossa on eroja ruotsiin verrattuna, esim. tala = snakka, äta = spisa, tycka om/gilla = like jne. Toisaalta monet sanat ovat myös lähellä toisiaan, esim. jag = jeg, inte = ikke, och = og jne.

Oman kouluruotsin norjantaminen on suhteellisen helppoa, kun hetken aikaa oleilee maassa.

Norjassa pärjää kuitenkin myös englannilla hyvin. :)

Onnistuuko erikoisruokavaliot?

Norjan ruokakaupassa on suurinpiirtein sama ruokavalikoima kuin Suomessa. Oli sitten karppaaja, vegaani, gluteiiniton, laktoositon, luomun tai vaikka superfoodien ystävä, niin Brumunddalista kaikille löytyy ruokaa. :)

Hintataso, palkat ja asuminen

Norjassa kaikki on kalliimpaa, ihan kaikki! Ruoka, asuminen, matkustaminen, vaatteet...

Vuokraamani huone (n.15m2), ei siis kokonainen asunto, oli 650€/kk. Ja se oli halpa! Air bnb:n hinnat alkoivat 1400€:sta / huone. Koulun asuntola oli about 650€/kk.

Asuntoa etsiessä kannattaa huomioida sijainti! Jos esim. asunto sijaitsee 2km päässä työpaikasta, niin se voi tuntua yllättävän pitkältä matkalta, jos ne kaksi kilometriä kävelee vuorta ylöspäin :D Itselläni kävi tuuri asunnon suhteen! Aivan ihana puutalo aivan keskustan tuntumassa ja aivan lähellä työpaikkaa! <3

Jos aikomuksena on tehdä päiväreissuja lähikaupunkeihin, käydä bilettämässä, museoissa, näyttelyissä ja ulkona syömässä, niin saa varata satoja euroja ekstraa. Esim.menopaluu junalla 100km päähän Osloon ja takaisin maksaa 70€. Hamariin, joka on lähin isompi kaupunki 16km päässä, sinne menopaluu maksaa noin 12€. Bussilla kalliimpi. Opiskelija-alennuksen saa kortilla, jolloin hinta on noin 20% halvempi.

Koska kaikki on kalliimpaa, myös puutarhurit tienaavat enemmän. Kyselyjeni mukaan puutarhurin ja floristin palkat ovat noin 200 NOK (20,50€)/h + lisät.

Musiikki

Töissä soi radio päivät pitkät, tässäpä pari tämän hetken hittibiisiä. Melkein jo osaan rallattaa mukana! :D

Det går fint

https://www.youtube.com/watch?v=Gj8JkmlrkQA

BlimE

https://www.youtube.com/watch?v=z7aHOtTmP-0&list=PLw-VjHDlEOgubBLTuHPxsFzjOZTgpEYfl&index=2

Oma kokemus

En tullut Norjaan bilehilettämään, enkä matkustelemaan sinne sun tänne, enkä koluamaan kaikkia mahdollisia nähtävyyksiä.

Valitsin kohteeksi Norjan, koska pidän Norjan luonnosta ja halusin viettää vapaa-aikani ilman minuuttiaikataulua, yksin kirjoja lukien ja fiiliksen mukaan mennen. Näin olen tehnytkin. Olen täällä viisi viikkoa paossa Helsingin hulinaa ja se on ihanaa! <3 

Kaiken kaikkiaan olen hyvin onnekas kaiken suhteen! Asunto on ihana, vuokranantaja / kämppis todella mukava ja asunto lähellä työpaikkaa. Työpaikalla kaikki ovat ystävällisiä ja olen saanut apua tarvittaessa ja olenkin viihtynyt erinomaisesti.

Jos jotain olisin tehnyt toisin, niin mukaan olisi kannattanut ottaa teltta, makuupussi ja makuualusta! Vuoret ovat mielettömät ja yöpyminen vuorilla houkuttaisi! (Norjassa on samat jokamiehenoikeudet koskien telttailua ja marjojenpoimintaa kuin Suomessa.)

P.S. Teknisistä ongelmista johtuen en saa lisättyä tähän kuvia, mutta mahdollisesti teen toisen postauksen, jossa on pelkkiä kuvia.

Vaihto-opiskelijana Ruotsissa - kukkakauppa Floristkompaniet

Ulkomaanvaihtoni kukkakauppaosuuden kolme viikkoa vietin Tukholman keskustassa sijaitsevassa Floristkompanietissa. Yritys on ollut saman avioparin omistuksessa jo 11 vuotta. Myymälätila on hieman yli 80 neliön suuruinen vilkkaan Norrlandsgatanin varrella. Lisäksi liikkeen kellarissa on käytössä työtilaa ja sosiaalitilat.

Harjoittelupaikkana tämä yritys on erinomainen ja harjoittelijoita heillä onkin koko ajan pari kappaletta. Sain jaksoni aikana kokeilla asioita todella monipuolisesti: erilaisia sidontatöitä, asiakaskukituksia ja istutuksia. Tein siis erilaisia oikeita tilaustöitä, mutta lisäksi välillä meille keksittiin erikoistehtäviä, kuten kiirastorstaina nopean pääsiäiskorun valmistaminen. Töistä annettiin myös hyödyllistä palautetta ja apua sai aina kun sitä pyysi.

Myymälätilassa panostetaan vahvasti esillepanoon. Tämän hetken trendien mukaisesti, esillepano on runsas ja myymälätila on tehokkaasti hyödynnetty kattoon asti. Tunnelma on huikea. Myymäläkalusteet ovat kaikki vanhoja huonekaluja. Erilaisia ja -korkuisia pikkupöytiä on käytetty mm. kylmiössä kukkien esillepanoon. Kaikki leikkokukat laitetaan esille joko Höganäsin ruukuissa, messinkisissä sankoissa tai lasimaljakoissa. Kukkien, viherkasvien ja uusien ruukkujen ja maljakoiden välissä siellä täällä hyllyiltä löytyy myös valikoituja, tyyliin sopivia vintage-maljakoita. Muuta sisustustavaraa liikkeessä ei juuri ole. Kimput pakattiin pääsääntöisesti erivärisiin vahapapereihin ja pakkaukset jätettiin avonaisiksi.

Heti kun säät sallivat, myös liikkeen eteen kadulle tehtävään esillepanoon panostetaan todella. Melkoinen homma kantaa kaikki kasvit ja kalusteet joka aamu ulos ja illalla takaisin sisälle, mutta todella sen arvoista: ihana katunäkymä sai ihmisiä kävelemään sisään ja siitä levisi päivittäin kuvia sosiaalisessa mediassa ohikulkijoiden toimesta. Katunäkymästä tehtiin joka päivä erilainen, kuvattavaa ohikulkijoilla riitti siis päivittäin.

Omistaja Johan kävi kiirastorstaiaamuna Ruotsin aamutv:ssä antamassa vinkkejä pääsiäisen kukkiin. Lähetyksessä tehty kimppu laitettiin kadulle esille.

Erääseen asiakastilaukseen tehtiin suuri määrä kukkapalloja. Tilaisuuden jälkeen ne piti käydä purkamassa pois. Hyväkuntoisia kun vielä olivat, pidettiin niitä kadulla ohikulkijoiden ilona useampi päivä

Hautajaiskulttuuri Ruotsissa poikkeaa suomalaisesta hiukan. Surulaitteita ei saattoväki itse vie arkun luokse, vaan ne on toimitettu sinne etukäteen. Laitteet poikkeavat siis melkoisesti malliltaan suomalaisista. Näitä näyttäviä ja suurikokoisia hautajaiskukkia pääsin tekemään useammankin kerran kolmen viikon aikana. Mukavia tehdä kaiken kaikkiaan.

Ensimmäinen harjoitustyöni, erään kuninkaallisen perheen jäsenen tilaama surulaite kuuluisan ruotsalaisen oopperatähden hautajaisiin. 

Tällä samaisen oopperatähden hautajaisiin tekemälläni laitteella todella on kokoa. Ikean keittiöjakkara häviää alle mennen tullen.

Keväinen, herkkä surulaite olikin viimeisen harjoittelupäiväni töitä

Niinkuin esillepanossa, myös sidontatöissä vahvasti näkyvä trendi on luonnonmukaisuus ja tietynlainen villeys. Niin surulaitteet kuin kimputkin saavat ja niiden pitääkin "rehottaa" hiukan villinnäköisesti ja ilmavasti. Sesongin kukkia ja erilaisia oksia käytetään paljon. Maalis - huhtikuussa niitä tietenkin ovat kaikki erilaiset sipulikukat, ranunculukset, anemonet ja pikkuhiljaa myös erilaiset alkukesän kukat. Ranskalaisia tulppaaneja täydessä pituudessaan hyödynnettiin huomattavan paljon. Välivihreitä käytetään hyvin vähän, pääsääntöisesti ei ollenkaan ja oliivipuun oksat olivat näkyvästi kiilaamassa eucalyptuksen edelle villinä vihreänä. Ruusua ja neilikkaa, puhumattakaan gerberasta ja gerministä ei juuri myyty. Leikkokukkien hintataso ei oikeastaan eroa suomalaisesta.

Harjoitustyönä tehdä ylijäämä/ylikukkineista kukista jotain kivaa kadulle laitettavaksi.

Tämän kaltaisia vapaasti maljakkoon aseteltuja kukkia toimitettiin paljon ns. viikkokukkina yrityksiin. Suomalaisella opiskelijatunarilla vähän mittasuhteissa hahmottamista.

Pääsiäiskorutekeleeni rannekoru, jonka Johan arvioi samaan tapaan kuin floristiikan kisoissa kilpailutöitä arvioidaan.

Harjoitustyönä tehdä jotain eteeristä myymälän esillepanoon.

Erään väsyttävän päivän päätteeksi, kun tuntui, ettei oikein mikään ollut sujunut, harjoitustehtäväksi tuli tehdä jotain kotoista, suomalaista, helppoa.

Kokonaisuutena olen kuukauden vaihtojaksooni erittäin tyytyväinen. Oli kiva käydä tutustumassa opiskeluun alan oppilaitoksessa ja harjoittelupaikkani kokeneena yrityksenä oli yksinkertaisesti nappivalinta. Ruotsin kielen taitoni, tai ainakin rohkeus puhua, kasvoivat kohisten viikkojen kuluessa.

Vaihto-opiskelijana Ruotsissa - Himmelstalunds Naturbruksgymnasiet

Kun syksyllä 2016 aloitin opinnot Saaren kartanossa, minulle tuli täytenä yllätyksenä, että myös aikuisopiskelija voi lähteä opiskelijavaihtoon. Mahdollisuudesta kuultuani, päätin heti, että lähtisin. Pitkään jouduin kuitenkin pohtimaan, mikä olisi minulle sopivin kohde. Lopulta päädyin Ruotsiin, sillä päättelin, että ruotsin kielen taidon kohentaminen hyödyttäisi minua joka tapauksessa eniten. Samoin kulttuurimme ovat sen verran lähellä toisiaan, että myös kukkatöihin voisi löytyä suoria ideoita Ruotsista ehkä helpommin, kuin jostain tapakulttuuriltaan kovasti meistä poikkeavasta maasta.

Niinpä eräänä maaliskuisena sunnuntaipäivänä löysin itseni aurinkoisesta Norrköpingistä, Himmelstalunds Naturgymnasietin oppilasasuntolasta. Vaihtojaksoni nimittäin alkoi viikon mittaisella tutustumisella alan opintoihin Ruotsissa. Majoituksen päätin hoitaa minibudjetilla lukion asuntolassa, pesu- ja keittiötilat lukiolaisten kanssa jakaen.

Maanantaiaamuna minua odotti koulussa perehtyminen ruotsalaiseen floristien koulutusohjelmaan. Ryhmä, jonka mukana opiskelin, valmisteli parhaillaan töitään toukokuiseen näyttötutkintoonsa. Ruotsalaiset ovat ottaneet omaan tutkintojärjestelmäänsä paljon mallia suomalaisesta vastaavasta, joten mitään isoja yllätyksiä sieltä ei löytynyt. Kaikille floristin tutkinnon yhtäaikaa suorittaville tosin annetaan vuosittain neljä eri teemaa, joista jokainen valitsee itselleen mieluisimman ja tekee työt kyseisessä teemassa määriteltyjen ohjeiden mukaan. Työhön sisältyy myös kohtuullisen laaja kirjallinen osuus, joka esitetään varsinaisessa tutkintotilaisuudessa.

Sillä aikaa, kun muu ryhmä rakensi tekniikka näyttötöihinsä, minä sain tehtäväkseni tehdä kimpun Roosa nauha-kampanjan henkeen. Kimppuun minun piti itse tehdä jonkinlainen rakenne. Kyseinen kampanja on yksi tämän kevään näyttötutkintojen teemavaihtoehdoista. Tästä seurasikin päivän ensimmäinen klunks, kun sain käteeni työkalut. Mattoveitsi. Tuntuipa se kömpelölle kädessä.

Yllätykset jatkuivat, kun menin kylmiöstä hakemaan kukkia. Koska ryhmä tosiaan rakensi lähinnä tekniikkaa, he eivät kukkia tarvinneet, eikä käytettävissäni ollut kukkia, kuin minimaalinen määrä siihen verrattuna, mihin me Saarella olemme tottuneet. Näistäkin ainakin puolet oli lähinnä jo roskiskamaa.

Seuraavana päivänä vaihdoin porukkaa muutama viikko sitten aloittaneiden floristiopiskelijoiden ryhmään. Tässä porukassa sain somistettavakseni koulun myymälästä yhden ison ikkunan ja opiskelin tekstaamista siveltimellä. Lisäksi osallistuin muun ryhmän kanssa kasvien tunnistuskokeeseen.

Koulun myymälä on ollut auki vain perjantaisin muutaman tunnin ajan, mutta pääsiäisen jälkeen se suljetaan kokonaan. Myymälä pyörii nimittäin täysin opiskelijoiden työpanoksen varassa ja floristiopiskelijoista koulussa on kova pula. Harmi, sillä perjantaiaamuna myymälän avauduttua siellä kävi heti kova kuhina. Asiakkaita oli jonoksi asti.

Loppuviikosta sain vielä tehtäväkseni rakentaa kimpun minulle annettuun valmiseen kimppupohjaan. Kukkia ei ollut kylmiöön maagisesti mistään ilmestynyt lisää, joten ihmettelemistä jälleen riitti. Opettaja halusi myös arvioida työni, joka kaikilta osin saikin oikein hyvät arviot.

Viikko meni todella nopeasti. Suomalainen floristiikan opetus sai moneen otteeseen viikon aikana vuolaita kehuja. Olen oikein tyytyväinen, että sain tämän koulujakson sisällytettyä vaihtooni. Norrköpingistä siirryinkin sitten suoraan varsinaiseen harjoittelupaikkaani, Floristkompanietiin Tukholmaan.

Viimeinen viikko Velenjessä, Sloveniassa

Viimeinen viikko meni hujauksessa. Maanantai alkoi tuotantopuolen osalta taimien istutuksella ja kuljetuksella kasvutunneleihin. Kukkakaupan puolella hinnoiteltiin ja hyllytettiin tavaroita. 

Tiistaina tuotantopuoli sai tehdä salaatin kylvämistä. Kukkapuolella tehtiin 43 kimppua urheilutapahtumaa varten.

Töiden jälkeen pääsimme tutustumaan Velenjen hiilikaivosmuseoon oppaan johdolla. Laskeuduimme hissillä 160 metrin syvyyteen, jossa meille kerrottiin kaivoksen historiasta ja toiminnasta. Kierros oli vähän pelottava, mutta mielenkiintoinen. Valitettavasti museossa ei saanut ottaa kuvia. 

Keskiviikkona tuotannossa kylvettiin erilaisia kaaleja ja juurikkaita. Kasvihuoneessa oli hyvin kuuma, jopa yli 30 astetta lämmintä. Kukkapuoli lähti Portoroziin huoltamaan hotellin koristeita.

Torstaina tuotantopuoli aamupäivä kylvettiin punajuurta, ja loppupäivä istutettiin monenlaisia taimia. Kukkapuolella tehtiin kahdenlaisia kimppuja. Töiden jälkeen kävimme hotellilla syömässä, ja neljän aikaan iltapäivällä meidät haettiin tutustumaan tuotantopuolen työntekijän Barbaran viinitilalle.

Siellä opimme paljon viininkasvatuksesta, sen valmistuksesta, ja saimme pienet maistiaiset. Meidät myös kutsuttiin Barbaran kotiin maistamaan erilaisia slovenialaisia herkkuja, kuten itsetehtyä makkaraa ja leivonnaisia. 

Perjantaina työt jatkuivat tuotantopuolella monenlaisten taimien istutuksella. Kukkapuolella Eeva sai tehtäväkseen tehdä 90 ruusun kimpun 90-vuotissyntymäpäiväjuhlaan. Rosa teki germinikimpun kimppupohjaan. Kimppujen jälkeen koristelimme lahjapaketteja, ja teimme molemmat vielä yhdet kimput. 

Työpäivän päättyessä saimme läksiäislahjaksi Rosan ja Eevan aikaisemmin tekemät kukkakimput ja koristelemat suklaarasiat. Meille toivotettiin hyvää jatkoa, ja pyydettiin tulemaan joskus uudestaan käymään. Barbaralta meinasi päästä pari kyyneltäkin. Lauantai-iltana lento lähtee takaisin Suomeen. 

Kolme viikkoa Sloveniassa oli ohi hetkessä. Matka oli hyvin mukava ja opettavainen, ja saimme nähdä ja kokea paljon uutta. Suunnittelemme jo seuraavaa matkaa. :)