Vaihto-opiskelijana Ruotsissa - kukkakauppa Floristkompaniet

Ulkomaanvaihtoni kukkakauppaosuuden kolme viikkoa vietin Tukholman keskustassa sijaitsevassa Floristkompanietissa. Yritys on ollut saman avioparin omistuksessa jo 11 vuotta. Myymälätila on hieman yli 80 neliön suuruinen vilkkaan Norrlandsgatanin varrella. Lisäksi liikkeen kellarissa on käytössä työtilaa ja sosiaalitilat.

Harjoittelupaikkana tämä yritys on erinomainen ja harjoittelijoita heillä onkin koko ajan pari kappaletta. Sain jaksoni aikana kokeilla asioita todella monipuolisesti: erilaisia sidontatöitä, asiakaskukituksia ja istutuksia. Tein siis erilaisia oikeita tilaustöitä, mutta lisäksi välillä meille keksittiin erikoistehtäviä, kuten kiirastorstaina nopean pääsiäiskorun valmistaminen. Töistä annettiin myös hyödyllistä palautetta ja apua sai aina kun sitä pyysi.

Myymälätilassa panostetaan vahvasti esillepanoon. Tämän hetken trendien mukaisesti, esillepano on runsas ja myymälätila on tehokkaasti hyödynnetty kattoon asti. Tunnelma on huikea. Myymäläkalusteet ovat kaikki vanhoja huonekaluja. Erilaisia ja -korkuisia pikkupöytiä on käytetty mm. kylmiössä kukkien esillepanoon. Kaikki leikkokukat laitetaan esille joko Höganäsin ruukuissa, messinkisissä sankoissa tai lasimaljakoissa. Kukkien, viherkasvien ja uusien ruukkujen ja maljakoiden välissä siellä täällä hyllyiltä löytyy myös valikoituja, tyyliin sopivia vintage-maljakoita. Muuta sisustustavaraa liikkeessä ei juuri ole. Kimput pakattiin pääsääntöisesti erivärisiin vahapapereihin ja pakkaukset jätettiin avonaisiksi.

Heti kun säät sallivat, myös liikkeen eteen kadulle tehtävään esillepanoon panostetaan todella. Melkoinen homma kantaa kaikki kasvit ja kalusteet joka aamu ulos ja illalla takaisin sisälle, mutta todella sen arvoista: ihana katunäkymä sai ihmisiä kävelemään sisään ja siitä levisi päivittäin kuvia sosiaalisessa mediassa ohikulkijoiden toimesta. Katunäkymästä tehtiin joka päivä erilainen, kuvattavaa ohikulkijoilla riitti siis päivittäin.

Omistaja Johan kävi kiirastorstaiaamuna Ruotsin aamutv:ssä antamassa vinkkejä pääsiäisen kukkiin. Lähetyksessä tehty kimppu laitettiin kadulle esille.

Erääseen asiakastilaukseen tehtiin suuri määrä kukkapalloja. Tilaisuuden jälkeen ne piti käydä purkamassa pois. Hyväkuntoisia kun vielä olivat, pidettiin niitä kadulla ohikulkijoiden ilona useampi päivä

Hautajaiskulttuuri Ruotsissa poikkeaa suomalaisesta hiukan. Surulaitteita ei saattoväki itse vie arkun luokse, vaan ne on toimitettu sinne etukäteen. Laitteet poikkeavat siis melkoisesti malliltaan suomalaisista. Näitä näyttäviä ja suurikokoisia hautajaiskukkia pääsin tekemään useammankin kerran kolmen viikon aikana. Mukavia tehdä kaiken kaikkiaan.

Ensimmäinen harjoitustyöni, erään kuninkaallisen perheen jäsenen tilaama surulaite kuuluisan ruotsalaisen oopperatähden hautajaisiin. 

Tällä samaisen oopperatähden hautajaisiin tekemälläni laitteella todella on kokoa. Ikean keittiöjakkara häviää alle mennen tullen.

Keväinen, herkkä surulaite olikin viimeisen harjoittelupäiväni töitä

Niinkuin esillepanossa, myös sidontatöissä vahvasti näkyvä trendi on luonnonmukaisuus ja tietynlainen villeys. Niin surulaitteet kuin kimputkin saavat ja niiden pitääkin "rehottaa" hiukan villinnäköisesti ja ilmavasti. Sesongin kukkia ja erilaisia oksia käytetään paljon. Maalis - huhtikuussa niitä tietenkin ovat kaikki erilaiset sipulikukat, ranunculukset, anemonet ja pikkuhiljaa myös erilaiset alkukesän kukat. Ranskalaisia tulppaaneja täydessä pituudessaan hyödynnettiin huomattavan paljon. Välivihreitä käytetään hyvin vähän, pääsääntöisesti ei ollenkaan ja oliivipuun oksat olivat näkyvästi kiilaamassa eucalyptuksen edelle villinä vihreänä. Ruusua ja neilikkaa, puhumattakaan gerberasta ja gerministä ei juuri myyty. Leikkokukkien hintataso ei oikeastaan eroa suomalaisesta.

Harjoitustyönä tehdä ylijäämä/ylikukkineista kukista jotain kivaa kadulle laitettavaksi.

Tämän kaltaisia vapaasti maljakkoon aseteltuja kukkia toimitettiin paljon ns. viikkokukkina yrityksiin. Suomalaisella opiskelijatunarilla vähän mittasuhteissa hahmottamista.

Pääsiäiskorutekeleeni rannekoru, jonka Johan arvioi samaan tapaan kuin floristiikan kisoissa kilpailutöitä arvioidaan.

Harjoitustyönä tehdä jotain eteeristä myymälän esillepanoon.

Erään väsyttävän päivän päätteeksi, kun tuntui, ettei oikein mikään ollut sujunut, harjoitustehtäväksi tuli tehdä jotain kotoista, suomalaista, helppoa.

Kokonaisuutena olen kuukauden vaihtojaksooni erittäin tyytyväinen. Oli kiva käydä tutustumassa opiskeluun alan oppilaitoksessa ja harjoittelupaikkani kokeneena yrityksenä oli yksinkertaisesti nappivalinta. Ruotsin kielen taitoni, tai ainakin rohkeus puhua, kasvoivat kohisten viikkojen kuluessa.

Vaihto-opiskelijana Ruotsissa - Himmelstalunds Naturbruksgymnasiet

Kun syksyllä 2016 aloitin opinnot Saaren kartanossa, minulle tuli täytenä yllätyksenä, että myös aikuisopiskelija voi lähteä opiskelijavaihtoon. Mahdollisuudesta kuultuani, päätin heti, että lähtisin. Pitkään jouduin kuitenkin pohtimaan, mikä olisi minulle sopivin kohde. Lopulta päädyin Ruotsiin, sillä päättelin, että ruotsin kielen taidon kohentaminen hyödyttäisi minua joka tapauksessa eniten. Samoin kulttuurimme ovat sen verran lähellä toisiaan, että myös kukkatöihin voisi löytyä suoria ideoita Ruotsista ehkä helpommin, kuin jostain tapakulttuuriltaan kovasti meistä poikkeavasta maasta.

Niinpä eräänä maaliskuisena sunnuntaipäivänä löysin itseni aurinkoisesta Norrköpingistä, Himmelstalunds Naturgymnasietin oppilasasuntolasta. Vaihtojaksoni nimittäin alkoi viikon mittaisella tutustumisella alan opintoihin Ruotsissa. Majoituksen päätin hoitaa minibudjetilla lukion asuntolassa, pesu- ja keittiötilat lukiolaisten kanssa jakaen.

Maanantaiaamuna minua odotti koulussa perehtyminen ruotsalaiseen floristien koulutusohjelmaan. Ryhmä, jonka mukana opiskelin, valmisteli parhaillaan töitään toukokuiseen näyttötutkintoonsa. Ruotsalaiset ovat ottaneet omaan tutkintojärjestelmäänsä paljon mallia suomalaisesta vastaavasta, joten mitään isoja yllätyksiä sieltä ei löytynyt. Kaikille floristin tutkinnon yhtäaikaa suorittaville tosin annetaan vuosittain neljä eri teemaa, joista jokainen valitsee itselleen mieluisimman ja tekee työt kyseisessä teemassa määriteltyjen ohjeiden mukaan. Työhön sisältyy myös kohtuullisen laaja kirjallinen osuus, joka esitetään varsinaisessa tutkintotilaisuudessa.

Sillä aikaa, kun muu ryhmä rakensi tekniikka näyttötöihinsä, minä sain tehtäväkseni tehdä kimpun Roosa nauha-kampanjan henkeen. Kimppuun minun piti itse tehdä jonkinlainen rakenne. Kyseinen kampanja on yksi tämän kevään näyttötutkintojen teemavaihtoehdoista. Tästä seurasikin päivän ensimmäinen klunks, kun sain käteeni työkalut. Mattoveitsi. Tuntuipa se kömpelölle kädessä.

Yllätykset jatkuivat, kun menin kylmiöstä hakemaan kukkia. Koska ryhmä tosiaan rakensi lähinnä tekniikkaa, he eivät kukkia tarvinneet, eikä käytettävissäni ollut kukkia, kuin minimaalinen määrä siihen verrattuna, mihin me Saarella olemme tottuneet. Näistäkin ainakin puolet oli lähinnä jo roskiskamaa.

Seuraavana päivänä vaihdoin porukkaa muutama viikko sitten aloittaneiden floristiopiskelijoiden ryhmään. Tässä porukassa sain somistettavakseni koulun myymälästä yhden ison ikkunan ja opiskelin tekstaamista siveltimellä. Lisäksi osallistuin muun ryhmän kanssa kasvien tunnistuskokeeseen.

Koulun myymälä on ollut auki vain perjantaisin muutaman tunnin ajan, mutta pääsiäisen jälkeen se suljetaan kokonaan. Myymälä pyörii nimittäin täysin opiskelijoiden työpanoksen varassa ja floristiopiskelijoista koulussa on kova pula. Harmi, sillä perjantaiaamuna myymälän avauduttua siellä kävi heti kova kuhina. Asiakkaita oli jonoksi asti.

Loppuviikosta sain vielä tehtäväkseni rakentaa kimpun minulle annettuun valmiseen kimppupohjaan. Kukkia ei ollut kylmiöön maagisesti mistään ilmestynyt lisää, joten ihmettelemistä jälleen riitti. Opettaja halusi myös arvioida työni, joka kaikilta osin saikin oikein hyvät arviot.

Viikko meni todella nopeasti. Suomalainen floristiikan opetus sai moneen otteeseen viikon aikana vuolaita kehuja. Olen oikein tyytyväinen, että sain tämän koulujakson sisällytettyä vaihtooni. Norrköpingistä siirryinkin sitten suoraan varsinaiseen harjoittelupaikkaani, Floristkompanietiin Tukholmaan.

Viimeinen viikko Velenjessä, Sloveniassa

Viimeinen viikko meni hujauksessa. Maanantai alkoi tuotantopuolen osalta taimien istutuksella ja kuljetuksella kasvutunneleihin. Kukkakaupan puolella hinnoiteltiin ja hyllytettiin tavaroita. 

Tiistaina tuotantopuoli sai tehdä salaatin kylvämistä. Kukkapuolella tehtiin 43 kimppua urheilutapahtumaa varten.

Töiden jälkeen pääsimme tutustumaan Velenjen hiilikaivosmuseoon oppaan johdolla. Laskeuduimme hissillä 160 metrin syvyyteen, jossa meille kerrottiin kaivoksen historiasta ja toiminnasta. Kierros oli vähän pelottava, mutta mielenkiintoinen. Valitettavasti museossa ei saanut ottaa kuvia. 

Keskiviikkona tuotannossa kylvettiin erilaisia kaaleja ja juurikkaita. Kasvihuoneessa oli hyvin kuuma, jopa yli 30 astetta lämmintä. Kukkapuoli lähti Portoroziin huoltamaan hotellin koristeita.

Torstaina tuotantopuoli aamupäivä kylvettiin punajuurta, ja loppupäivä istutettiin monenlaisia taimia. Kukkapuolella tehtiin kahdenlaisia kimppuja. Töiden jälkeen kävimme hotellilla syömässä, ja neljän aikaan iltapäivällä meidät haettiin tutustumaan tuotantopuolen työntekijän Barbaran viinitilalle.

Siellä opimme paljon viininkasvatuksesta, sen valmistuksesta, ja saimme pienet maistiaiset. Meidät myös kutsuttiin Barbaran kotiin maistamaan erilaisia slovenialaisia herkkuja, kuten itsetehtyä makkaraa ja leivonnaisia. 

Perjantaina työt jatkuivat tuotantopuolella monenlaisten taimien istutuksella. Kukkapuolella Eeva sai tehtäväkseen tehdä 90 ruusun kimpun 90-vuotissyntymäpäiväjuhlaan. Rosa teki germinikimpun kimppupohjaan. Kimppujen jälkeen koristelimme lahjapaketteja, ja teimme molemmat vielä yhdet kimput. 

Työpäivän päättyessä saimme läksiäislahjaksi Rosan ja Eevan aikaisemmin tekemät kukkakimput ja koristelemat suklaarasiat. Meille toivotettiin hyvää jatkoa, ja pyydettiin tulemaan joskus uudestaan käymään. Barbaralta meinasi päästä pari kyyneltäkin. Lauantai-iltana lento lähtee takaisin Suomeen. 

Kolme viikkoa Sloveniassa oli ohi hetkessä. Matka oli hyvin mukava ja opettavainen, ja saimme nähdä ja kokea paljon uutta. Suunnittelemme jo seuraavaa matkaa. :)