Alunperin suunnitelmissani oli lähteä kansainväliseen työharjoitteluun Belgiaan yhdessä koulutoverini kanssa. Tämän suunnitelman kariutuesa päädyin lopulta "vanhaan ja tuttuun" Ruotsiin. Lähinnä paikanvalinnan ratkaisi mahdollisuus pakottaa itseni tilanteeseen jossa joudun kehittämään piileviä ruotsin kielen kykyjäni, turkulaisena niille olisi oikeasti käyttöä! Lisäksi tiesin että tulisin todella nauttimaan ajastani kaupungissa, josta on (kiitos siellä asuvien ystävieni suosiollisen avustuksen) tullut yksi suurimmista suosikeistani... voin suositella kaikille kaupunkilomaa harkitseville, varsinkin kesäaikaan! Hieman ennen matkan alkua mieleen hiipi kuitenkin pieni epäilys; olisiko sittenkin pitänyt lähteä jonnekin kauemmas?! Jotta näkisi vähän enemmän.
MITÄ VIELÄ!
Ensimmäinen viikko harjoittelupaikassa osoitti tuon epäilyksen aivan naurettavaksi. Olo on välillä ollut kuin Marsiin matkanneella. Ihmeellistä, kiinnostavaa, outoa, epäilyttävää ja innostavaa suloisena sekamelskana. Perustutkinto-opiskelijana olen viimeiset puolitoista vuotta keskittynyt otsa rypyssä perusasioiden opiskeluun ja "oikeiden" tekniikoiden ja "oikeanlaisen" tyylikielen pilkuntarkkaan toteuttamiseen ja hallitsemiseen.Välillä niin tiukasti, että joinakin päivinä koko floristiikka on tuntunut vain todella kapea-alaiselta, pikkutarkalta ja rajoittuneelta puuhastelulta. Vaikka olen koko ajan tiennyt että kaikella tekemisellä on hyvät syyt taustalla ja selvä suunta eteenpäin, on keskittyminen ottanut välillä koville; ei vain malttaisi odottaa sitä hetkeä että osaisi niin hyvin että voisi venytellä rajoja edes hiukan!
Nyt olen päässyt soveltamaan, joutunut heittämään hetkeksi nurkkaan tavat ja tottumukset, saanut katsoa kukkakaupan arkea uusin silmin ja joutunut myös haastamaan itseni. Täytyy sanoa että on ollut tähän mennessä kaikenkaikkiaan piristävä joskin myös uuvuttava kokemus. Östermalmin ihme ei ole lopulta mikään ihme lainkaan.... vaikka varmasti arvostuksensa ansainnut. Henki kaupalla on kuitenkin todella rento ja mukava, täällä tehdään töitä täydellä sydämellä tekemisen ilosta eikä kehujen vuoksi. Jos nämä ihmiset tietävätkin olevansa hyviä alallaan, on heillä tärkeämpkin tekemistä kuin paukutella henkseleitään kaiken päivää :) Harjoittelijakin saa tehtäviä monipuolisesti ja oppia saa haalia nimenomaaan kokemusten ja tekemisen kautta.
Arki Tukholamlaisessa "huippu"-kukkakaupassa on siis hyvin tavallista, asiakkaita tulee ja menee, tilauksia tulee ja menee, kasveja tulee ja menee ja siinä välissä niistä pidetään huolta... ehkäpä kaupan sijainnista ja asiakaskunnasta johtuen kasvivalikoimaan vain kuuluu jotain hiukan "spesiaalia" ja harjoittelijaparka saa ottaa hieman lisäpaineita siitä, että tekemänsä asetelmat menevät kuulemma jonkun silmäätekevän juhlapöytään ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti